Keskellä 12 päivän konfliktia Israelin kanssa, Iranin ylin johtaja Ali Khamenei väitetysti nimesi muutamia henkilöitä, jotka voisivat olla hänen seuraajiaan. Tämä valotti harvinaisella tavalla monimutkaista prosessia, joka liittyy šiiaenemmistöisen maan poliittisen ja hengellisen johtajan valintaan.

Pölyn laskeutuessa kahden arkkivihollisen välisen intensiivisen sotilaallisen yhteenoton jälkeen, spekulaatiot pyörivät niiden henkilöiden ympärillä, jotka voisivat seurata 86-vuotiasta Khameneita. Hän on johtanut maata jatkuvasti vuodesta 1989 lähtien, jolloin Iranin ensimmäinen vallankumouksen jälkeinen ylin johtaja Ruhollah Khomeini kuoli. Khomeini oli keskeinen hahmo vuoden 1979 vallankumouksessa.

Iran loi monimutkaisen poliittisen rakenteen, jossa yhdistyvät demokraattiset säännöt ja šiialaiset teokraattiset periaatteet vuoden 1979 vallankumouksen jälkeen. Vallankumous kaatoi maan monarkkisen järjestelmän, jota johti šaahi Mohammad Reza Pahlavi.

Maan asiantuntijoiden neuvosto, joka koostuu korkeista šiialaisista uskonoppineista, on yksi vallankumouksen luomista instituutioista. Tämä neuvosto päättää seuraavan ylimmän johtajan henkilöllisyydestä nykyisen Ali Khamenein jälkeen.

Iranilainen akateemikko ja kansainvälisten suhteiden professori Mohammed Eslami Minhon yliopistosta kuitenkin suhtautuu skeptisesti viimeaikaisiin raportteihin, joiden mukaan Khamenei olisi nimennyt kolme mahdollista seuraajaehdokasta.

“Ylin johtaja ei itse puutu seuraajan valintaprosessiin. Siksi väite, että Khamenei olisi nimennyt kolme henkilöä seuraajikseen, vaikuttaa minusta epäuskottavalta”, Eslami kertoo TRT Worldille.

Miten ylin johtaja valitaan?

“Vastoin yleistä käsitystä, Iranin ylimmän johtajan valinta seuraa ‘puolidemokraattista’ prosessia”, Eslami sanoo.

”Joka neljäs vuosi kansalaiset kaikista kaupungeista ja kylistä äänestävät asiantuntijoiden neuvoston (Majles-e Khobregan) jäsenistä, jotka ovat islamilaisia lainoppineita ja täyttävät tietyt akateemiset ja poliittiset vaatimukset.”

Kahdeksan vuoden kauden vallassa olevassa asiantuntijoiden neuvostossa on 88 uskonnollista lainoppinutta (faqih). Vaikka heidät valitaan kansanäänestyksellä, heidän virallinen ehdokkuutensa on Guardian Councilin hyväksyttävä. Tämä 12-jäseninen neuvosto valvoo myös presidentin-, parlamentin- ja paikallisvaalien ehdokkuuksia.

Guardian Council, joka on puolidemokraattinen elin, koostuu kuudesta ylimmän johtajan nimittämästä jäsenestä ja kuudesta parlamentin valitsemasta jäsenestä. Se voi myös käyttää veto-oikeutta parlamentin lainsäädäntöön ja valvoa vaaleja.

“Kun neuvoston jäsenet on valittu, heidän tärkein tehtävänsä on arvioida nykyisen ylimmän johtajan pätevyyttä jatkaa virassaan ja tarvittaessa valita uusi ylin johtaja joko nykyisen kuoleman tai kyvyttömyyden vuoksi”, Eslami sanoo.

Vaikka kansa ei suoraan valitse ylintä johtajaa, valintamekanismi, jossa käytetään valittuja edustajia, tuo demokraattisen osallistumisen kerroksen muuten teokraattiseen järjestelmään Eslamin mukaan.

Mutta ketkä ovat vahvimmat ehdokkaat ylimmän johtajan paikalle?

Monet asiantuntijat ovat esittäneet, että Mojtaba Khamenei, ylimmän johtajan poika, ja Hassan Khomeini, Khomeinin pojanpoika, voisivat olla vahvoja ehdokkaita tähän uskonnolliseen johtoasemaan. Eslami kuitenkin kyseenalaistaa nämä arviot ja sanoo, että nykyinen Iranin johto ei suosi dynastista hallintoa.

Vuoden 2024 helikopterionnettomuuden jälkeen, jossa silloinen presidentti Ebrahim Raisi menehtyi, asiantuntijoiden neuvosto nimesi julkisesti Mojtaba Khamenein yhdeksi ehdokkaista.

“Khamenein toimisto vastasi tähän vastustamalla tätä ajatusta ja korosti, että islamilaisen yhteiskunnan hallintoa ei tule käsitellä perinnöllisenä asemana, kuten monarkiassa”, Eslami sanoo.

“Tämä harvinainen ja suora hylkäys vahvistaa periaatteen, että seuraajan valinnan tulee noudattaa asiantuntijoiden neuvoston määrittelemää institutionaalista prosessia, ei henkilökohtaisia tai perhesuhteita”, hän lisää.

Teheranissa toimiva analyytikko, joka puhui nimettömänä, uskoo myös, että Khamenein pojalla on vain vähän mahdollisuuksia nousta huipulle.

“Mojtaba on yksi mahdollisista ehdokkaista, mutta näkisin, että hänen mahdollisuutensa ovat vähäiset, koska ei ole hyväksyttävää muuttaa Velayet-i Faqihia monarkiaksi”, hän lisää.

Velayet-i Faqih on Khomeinin kehittämä uskonnollis-poliittinen teoria, joka korostaa šiialaisten uskonoppineiden hallitsevaa asemaa politiikassa. Tämä ideologia hallitsee nykyistä Iranin valtiollista järjestelmää.

Tässä on katsaus muihin mahdollisiin seuraajiin Khameneille, kun aika koittaa.

Mohammad Mehdi Mirbagheri

Eslami mainitsee 63-vuotiaan uskonoppineen Mirbagherin yhtenä mahdollisena ehdokkaana seuraavaksi ylimmäksi johtajaksi. Mirbagheri, joka on asiantuntijoiden neuvoston jäsen ja valittu Iranin pohjoisesta Semnanin maakunnasta, toimii nyt Qomin islamilaisten tieteiden akatemian johtajana.

“Häntä kutsutaan usein vallankumouksen kannattajien keskuudessa yhdeksi vuoden 1979 vallankumouksen ‘teoreetikoista’”, Eslami sanoo viitaten Mirbagherin pyrkimyksiin yhdistää vallankumoukselliset poliittiset ideat šiialaiseen uskonnolliseen ajatteluun.

“Vaikka on vaikea arvioida, kuka tällä hetkellä on vahvoilla, Mirbagheri näyttää olevan kärkiehdokas sekä ideologisen linjauksen että institutionaalisen asemansa vuoksi”, hän sanoo.

Alireza Arafi

67-vuotias uskonoppinut toimii tällä hetkellä asiantuntijoiden neuvoston varapuheenjohtajana. Arafi, joka edustaa Teherania neuvostossa, on myös ollut vaikutusvaltaisen Guardian Councilin jäsen.

Eslami pitää Arafia yhtenä vahvoista ehdokkaista ylimmän johtajan paikalle.

Arafi, jonka isä oli Khomeinin läheinen ystävä, johti aiemmin perjantairukouksia Qomin pyhässä kaupungissa, mikä on arvostettu asema šiialaisessa uskonnollisessa yhteisössä.

Hassan Ameli

Amelilla, etnisellä azerilla Ardabilin luoteisesta maakunnasta, on “ainutlaatuinen profiili” Eslamin mukaan. 63-vuotias Ameli toimii tällä hetkellä perjantairukousten johtajana Ardabilin azerienemmistöisessä maakunnassa.

Hän on “äänekäs hahmo alueellisissa kysymyksissä, erityisesti Azerbaidžanin ja presidentti Ilham Alijevin suhteen”, Eslami sanoo. Azerbaidžanin ja Armenian välisen Karabahin konfliktin aikana Ameli piti saarnoja, joissa hän tuki Bakua Jerevania vastaan ja sanoi alueen kuuluvan islamilaiselle maailmalle.

Kuten Amelilla, myös Khameneilla ja nykyisellä presidentillä Masoud Pezeshkianilla on turkkilaisia sukujuuria.

Hassan Rouhani

Iranissa on ollut käynnissä julkinen kampanja entisen kaksikautisen uudistusmielisen presidentin Hassan Rouhanin puolesta mahdollisena ehdokkaana ylimmän johtajan paikalle.

“Rouhani koettelee mahdollisuuksiaan tässä asiassa”, sanoo Teheranissa toimiva analyytikko ja lisää, että “kaikki nämä ennusteet voivat olla merkityksettömiä, kun aika koittaa.”

Rouhani oli aiemmin asiantuntijoiden neuvoston jäsen. Huolimatta Rouhanin puolesta käydystä verkkokeskustelusta Eslami torjuu ajatuksen, että entinen presidentti voisi tulla valituksi maan seuraavaksi ylimmäksi johtajaksi.

“Tällaiset sosiaalisen median kampanjat vaikuttavat lyhytaikaisilta ja epärealistisilta; hänen maltillisen, länsimielisen kantansa vuoksi on erittäin epätodennäköistä, että häntä harkittaisiin vakavasti rooliin, joka vaatii syvää ideologista johdonmukaisuutta hallinnon ydinarvojen kanssa”, hän sanoo.