Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth pyrkii torstaina viimeistelemään sopimuksen, joka lisää Naton puolustusmenoja ja tyydyttää presidentti Donald Trumpin vaatimukset tämän kuun lopulla pidettävässä huippukokouksessa.

Trump on vaatinut, että liittouman jäsenmaat sitoutuvat nostamaan puolustusmenonsa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteestaan 24.–25. kesäkuuta pidettävässä kokouksessa Alankomaissa.

Naton pääsihteeri Mark Rutte on ehdottanut kompromissia, jossa 3,5 prosenttia BKT:sta käytettäisiin ydinpuolustusmenoihin vuoteen 2032 mennessä, ja 1,5 prosenttia laajempiin turvallisuuteen liittyviin alueisiin, kuten infrastruktuuriin.

Useiden diplomaattien mukaan Rutte on hyvällä tiellä saadakseen sopimuksen hyväksytyksi Haagin huippukokouksessa, mutta jotkut liittolaiset epäröivät edelleen sitoutua tällaisiin menoihin.

Äänekkäin vastahakoisista maista on ollut Espanja, joka saavuttaa Naton nykyisen kahden prosentin BKT-tavoitteen vasta tämän vuoden loppuun mennessä.

Diplomaattien mukaan muut maat neuvottelevat myös aikataulun pidentämisestä ja luopumisesta vaatimuksesta, että ydinpuolustusmenot kasvaisivat 0,2 prosenttiyksikköä vuosittain.

’Hyväksyttävä kompromissi’

Sopimus näyttää kuitenkin olevan useimmille hyväksyttävä kompromissi, joka antaa Trumpille mahdollisuuden väittää saavuttaneensa päävaatimuksensa, vaikka todellisuudessa rimaa lasketaan eurooppalaisille liittolaisille.

”Meidän on löydettävä realistinen kompromissi sen välillä, mikä on tarpeellista ja mitä on todella mahdollista kustantaa”, Saksan puolustusministeri Boris Pistorius sanoi keskiviikkona.

Maat ovat edelleen jakautuneita uuden lupauksen aikataulusta.

”Aikaa ei ole rajattomasti”, Yhdysvaltain Naton-suurlähettiläs Matthew Whitaker sanoi toimittajille keskiviikkona.

Vuoden 2032 tavoite on ”ehdottomasti liian myöhäinen”, Liettuan puolustusministeri Dovile Sakaliene sanoi keskiviikkona ja vaati tavoitetta viimeistään vuodelle 2030.

Keskustelua käydään myös siitä, miten määritellään ”puolustukseen liittyvät” menot, jotka saattavat sisältää kyberturvallisuuteen ja tietynlaiseen infrastruktuuriin liittyviä kuluja.

”Tavoitteena on löytää määritelmä, joka on riittävän tarkka kattamaan vain todelliset turvallisuuteen liittyvät investoinnit ja samalla riittävän laaja huomioimaan kansalliset erityispiirteet”, sanoi eräs Naton diplomaatti.