Venäjä ja sen keskeinen liittolainen Valko-Venäjä aloittivat perjantaina suuret yhteiset sotaharjoitukset, mikä on herättänyt huolta Natossa vain päiviä sen jälkeen, kun Puola syytti Moskovaa jännitteiden lisäämisestä hyökkäysdroonien ampumisella sen ilmatilan läpi.
“Zapad”-harjoitukset järjestetään samaan aikaan, kun Venäjän joukot jatkavat etenemistään rintamalla Ukrainassa ja lisäävät ilmaiskuja Ukrainan kaupunkeihin.
Naton itäisen rintaman jäsenmaat, joilla on rajaa Valko-Venäjän kanssa — Puola, Liettua ja Latvia — ovat korkeassa valmiustilassa harjoitusten vuoksi. Valko-Venäjän mukaan harjoitukset pidetään Borisovin lähellä, joka sijaitsee pääkaupunki Minskistä itään.
Kaikki kolme maata ovat tiukentaneet turvallisuustoimia ennen harjoituksia, ja Puola on määrännyt sulkemaan rajansa Valko-Venäjän kanssa harjoitusten ajaksi.
“Venäjän ja Valko-Venäjän armeijoiden yhteiset strategiset manööverit ovat alkaneet”, Venäjän puolustusministeriö ilmoitti tiedotteessaan.
Puolan pääministeri Donald Tusk varoitti maataan “kriittisistä päivistä”.
Hän totesi, että Puola on lähempänä “avointa konfliktia” kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen, kun Puola ja sen Nato-liittolaiset lähettivät hävittäjiä ampumaan alas Venäjän drooneja, jotka lensivät sen ilmatilan yli keskiviikkona.
Moskova on vähätellyt huolia.
“Nämä ovat suunniteltuja harjoituksia, eivätkä ne ole suunnattu ketään vastaan”, Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi torstaina toimittajille, torjuen Puolan väitteet, että harjoitukset olisivat “aggressiivinen” voimannäyttö.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kuitenkin varoitti myös Moskovan aikeista.
“Tällaisten toimien tarkoitus Venäjältä ei ole puolustuksellinen, vaan ne on suunnattu ei vain Ukrainaa vastaan”, hän sanoi Kiovassa torstaina.
Venäjä ilmoitti torstain ja perjantain välisenä yönä torjuneensa 221 ukrainalaista droonia omalla alueellaan.
Vain näytöstä?
Yleensä joka neljäs vuosi järjestettävä Zapad-harjoitus on ensimmäinen Ukrainan konfliktin aikana ja kestää 16. syyskuuta asti.
Vuonna 2021 Moskova lähetti noin 200 000 sotilasta vastaaviin harjoituksiin vain kuukausia ennen hyökkäystään Ukrainaan.
Tämän vuoden Zapad-harjoituksen odotetaan kuitenkin olevan huomattavasti pienempi, sillä satojatuhansia Venäjän sotilaita on sijoitettuna Ukrainaan.
Valko-Venäjä ilmoitti tammikuussa, että harjoituksiin osallistuisi 13 000 sotilasta, mutta toukokuussa määrän ilmoitettiin puolittuvan.
Tuskin mukaan harjoitukset on suunniteltu simuloimaan Suwalkin käytävän miehitystä. Tämä maantieteellinen kapea alue kulkee Puolan ja Liettuan rajalla, jota reunustavat Valko-Venäjä ja Venäjän Kaliningradin alue.
Käytävää pidetään Naton heikkoutena ja mahdollisena ensimmäisenä kohteena Venäjän hyökkäykselle.
Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka on torjunut tämän pelon “täytenä hölynpölynä”.
Aiemmin tänä vuonna valtiolliset tiedotusvälineet lainasivat Valko-Venäjän puolustusministeriä, joka sanoi, että harjoitukset on siirretty kauemmas Puolan ja Ukrainan rajoilta “jännitteiden vähentämiseksi”.
Puola on kuitenkin sulkenut jäljellä olevat rajanylityspaikkansa Valko-Venäjän kanssa — mikä on herättänyt kritiikkiä Moskovassa — ja rajoittanut lentoliikennettä itärajallaan.
Liettua ja Latvia ovat myös ilmoittaneet osittaisista ilmatilan sulkemisista.
Venäjän taktisten ydinaseiden sijoittaminen Valko-Venäjälle on tuonut harjoituksiin uuden ulottuvuuden.
Minsk ilmoitti elokuussa, että harjoituksissa käytettäisiin Venäjän uutta kokeellista ydinkärjellä varustettua ohjusta, joka tunnetaan nimellä Oreshnik, sekä ydiniskuharjoituksia.
