Washington, DC — Make America Great Again (MAGA) -liike perustuu voimaan: persoonallisuuden, lojaalisuuden ja iskulauseiden voimaan. Mutta Lähi-idän sodan varjossa tämä yhtenäisyys näyttää olevan murtumassa.

Jos Yhdysvaltain presidentti Donald Trump päättää käyttää Amerikan sotilaallista voimaa Israelin ja Iranin välisessä konfliktissa, hänen liittoumassaan oleva ideologinen jakolinja — joka on jo nähtävissä kiivaissa tv:n keskusteluohjelmissa ja ristiriitaisissa kongressin lausunnoissa — voi syventyä täysimittaiseksi poliittiseksi jakautumiseksi.

Asiantuntijat varoittavat, että tämä riski on nyt keskiössä.

“Jako on vakava”, sanoo Paul M. Collins Jr., oikeustieteen ja valtiotieteen professori Massachusettsin yliopistosta Amherstista, TRT Worldille.

“En kuitenkaan usko, että se riittää hajottamaan Trumpin liittoumaa ennen ensi vuoden välivaaleja.”

Panokset ovat geopoliittisia, mutta jännitteet ovat ideologisia.

Se, mikä alkoi puheena Israelin yksipuolisesta iskusta Iranin siviilikohteisiin ja ydinlaitoksiin, joita Tel Aviv on pitkään epäillyt uraanin rikastamisesta, uhkaa nyt vetää Washingtonin mukaan konfliktiin.

Trumpin ulkopolitiikka tunnetaan rohkeista kontrasteista viestinnässään: yhtenä päivänä hän kritisoi “typeriä loputtomia sotia” ja seuraavana uhkaa vastustajiaan.

Mutta hänen kannattajakuntansa — aiemmin yhtenäinen — ei enää marssi täysin samassa tahdissa.

Tämän väittelyn toista puolta edustavat esimerkiksi senaattori Lindsey Graham, Yhdysvaltain Israelin-suurlähettiläs Mike Huckabee sekä oikeistomediavaikuttajat kuten Mark Levin ja Sean Hannity.

He näkevät Israelin kampanjan historiallisena mahdollisuutena iskeä Iranin ydinrakenteisiin ja mahdollisesti kaataa nykyinen hallinto Teheranissa.

Toisella puolella on Trumpismin ei-interventionistinen ydin, jota edustavat vaikutusvaltaiset äänet kuten Tucker Carlson, Steve Bannon, Matt Gaetz ja edustaja Marjorie Taylor Greene. He väittävät, että jopa epäsuora Yhdysvaltain osallistuminen pettäisi sen lupauksen, joka toi Trumpin valtaan: ei enää sotia ulkomailla.

“Iran on yksi maailman vanhimmista sivilisaatioista, jossa on 92 miljoonaa ihmistä. Tämä ei ole asia, jonka kanssa voi leikkiä. Tämä täytyy harkita tarkkaan, ja amerikkalaisten täytyy olla mukana päätöksenteossa. Tätä ei voi vain sysätä heidän niskaansa”, Bannon sanoi toimittajille Washingtonissa keskiviikkona.

Entä Trump? Hän on jäänyt kaiken tämän keskelle.

“Trump näyttää uskovan, että Iran on hyvin lähellä ydinaseen kehittämistä”, Collins sanoo. “Uskon, että tämä motivoi häntä ottamaan haukkamaisemman lähestymistavan Lähi-itään.”

Mutta retoriikan kiihtyessä myös vastareaktiot voimistuvat.

“Jotkut kongressin jäsenet ovat jo ryhtyneet toimiin rajoittaakseen Trumpin mahdollisuuksia osallistua konfliktiin ilman kongressin sodanjulistusta”, Collins huomauttaa.

Thomas Massie (R-Kentucky) ja Ro Khanna (D-California) ovat esittäneet päätöslauselman, jolla estettäisiin Yhdysvaltain osallistuminen Iranin vastaisiin iskuihin ilman kongressin hyväksyntää.

“Tämä ei ole meidän sotamme”, Massie kirjoitti X:ssä. “Vaikka se olisikin, kongressin on päätettävä tällaisista asioista perustuslakimme mukaisesti.”

Collins lisäsi: “Näet sodanvastaisen liittouman äänen voimistuvan, jos Yhdysvallat osallistuu enemmän.”

Jännitteet eivät ole vain teoreettisia.

Trumpin hallinnossa hänen kansallisen tiedustelun johtaja Tulsi Gabbard todisti äskettäin, ettei Yhdysvaltain tiedustelulla ole todisteita siitä, että Iran valmistaisi ydinpommia.

Presidentti oli raivoissaan.

“En välitä, mitä hän sanoi”, Trump tiuskaisi toimittajille, kun häneltä kysyttiin Gabbardin kommenteista. “Uskon, että he olivat hyvin lähellä aseen saamista.”

Jakautuminen syvenee

David Levine, historioitsija UC Law San Franciscosta ja Yhdysvaltain ulkopolitiikan tarkkailija, kertoo TRT Worldille, että “jos ja kun Trump sitoutuu hyökkäämään Iranin ydinlaitoksiin, saatamme nähdä repeämän (hänen MAGA-kannattajakunnassaan) syvenevän.”

Hän näkee Trumpin asenteen klassisena brinkmanship-politiikkana: uhkausten korottaminen ei välttämättä hyökkäyksen vuoksi, vaan painostaakseen Teherania takaisin neuvottelupöytään.

“Tämä voi myös olla yritys esittää mahdollisuus, että Yhdysvallat ryhtyy äärimmäisiin toimiin, toivoen, että uhka tuo Iranin neuvottelupöytään”, Levine lisäsi.

Teheran tunnetaan alueellisista aseryhmistään, ohjusjärjestelmistään ja epäsymmetrisen vastatoiminnan historiastaan.

“Iran saattaa yrittää hyökätä Yhdysvaltain kohteisiin Persianlahden lähistöllä”, Levine sanoo. “Mutta minulla ei ole aavistustakaan, kuinka monta ohjusta heillä on jäljellä lähetettyään niin monta Israeliin.”

Samaan aikaan Yhdysvaltain varapresidentti JD Vance on yrittänyt navigoida Amerikan oikeiston taistelevien ryhmien välillä.

Huolellisesti muotoillussa sosiaalisen median viestissä Vance sanoi, että Trump “saattaa päättää tarvitsevansa lisätoimia Iranin uraanin rikastamisen lopettamiseksi”, mutta varoitti “sotkeutumasta ulkomaisiin konflikteihin viimeisen 25 vuoden typerän ulkopolitiikan jälkeen.”

Silti jopa Vancen hienovarainen lähestymistapa alkaa rakoilla.

Trumpin keskiviikkoinen kommentti — “Saatan tehdä sen, saatan olla tekemättä” — jatkoi strategisen epäselvyyden tuttua sävyä. Ja tämä syventää jakolinjoja.

Yhdysvaltain mediassa kerrotaan, että Netanjahun viime viikkojen tiedotustilaisuudet ovat vahvistaneet Trumpin vaistoja. Mutta Irakin sodan haamu — ja poliittisen vastareaktion riski — kummittelevat yhä Valkoisessa talossa.

Uusi Economist/YouGov-kysely osoittaa, että 53 prosenttia Trumpin äänestäjistä vastustaa osallistumista Israelin iskuihin, mikä korostaa MAGA-liikkeen selvää mieltymystä pysyä erossa.

Tämä mielipide heijastaa laajempaa yleistä mielipidettä. Chicago Council on Global Affairsin ja Ipsosin tuoreen kyselyn mukaan 8 kymmenestä amerikkalaisesta kannattaa diplomatiaa sotilaallisten toimien sijaan Iranin ydinohjelman hillitsemiseksi.

Kyselyt osoittavat, että yhä useammat republikaanilainsäätäjät ja Trumpin liittolaiset varoittavat olemaan ryhtymättä sotilaallisiin toimiin ilman kongressin hyväksyntää, mikä terävöittää jo julkisuuteen noussutta jakolinjaa.

Ja vaikka varovaisuutta vaativat äänet näyttävät jäävän marginaaliin, analyytikot huomauttavat, että ilman katastrofaalista Iranin vastareaktiota Trumpin kannatusluvut eivät todennäköisesti muutu merkittävästi.

“Jos Iranin vastareaktio ei ole liian dramaattinen, se ei vaikuta Trumpin asemaan Yhdysvalloissa. Hän on jo epäsuosittu kyselyiden mukaan; en usko, että toimet Irania vastaan muuttavat näitä lukuja merkittävästi kumpaankaan suuntaan”, Levine sanoo.