Kun vuosi 2024 lähestyy loppuaan, BRICS-maiden huomattava laajentuminen nousee vuoden suurimmaksi geopoliittiseksi tarinaksi. BRICS on ollut epävirallisesti esillä maailmanpolitiikassa 2000-luvun puolivälistä lähtien, mutta tänä vuonna ryhmän nousu on ollut poikkeuksellisen merkittävää, luvaten oikeudenmukaisempaa moninapaista maailmanjärjestystä.

Tämä kehitys sai alkunsa ennennäkemättömästä loikasta ryhmän jäsenmäärässä, kumppanimaiden määrässä ja globaalissa kannatuksessa.

BRICS-maiden nousu on erityisesti nopeuttanut Yhdysvaltojen johtaman G7-ryhmän hegemonian hiipumista maailmanpolitiikassa.

Niille, jotka eivät huomanneet tätä muutosta muiden otsikoiden – Gazan, Ukrainan, Yhdysvaltain vaalien ja Syyrian – alle hautautuneena, vuosi 2024 on ollut vedenjakajavuosi BRICSille.

Vuoden tapahtumat osoittivat, että maailmanjärjestys on vihdoin siirtymässä kohti tasapainoisempaa geopoliittista maisemaa. Vuosi 2024 saattoi merkitä loppua Yhdysvaltojen johtaman länsimaiden pienen klikin imperialistisille pyrkimyksille.

Vuosi loi perustan avoimelle, oikeudenmukaiselle ja tasapuoliselle maailmanjärjestykselle, jota johtavat demokraattisesti Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka – alkuperäinen BRICS-kokoonpano – sekä ryhmän uudet jäsenet ja kumppanimaat.

BRICS-maiden vetovoima

Pikainen katsaus tapahtumien aikajanaan osoittaa, miksi vuosi 2024 on käännekohta maailmanpolitiikassa.

Tammikuun 1. päivänä neljä uutta maata – Egypti, Yhdistyneet arabiemiiraatit, Iran ja Etiopia – liittyivät virallisesti BRICSiin, nostaen ryhmän jäsenmäärän viidestä yhdeksään.

Lokakuussa ryhmä saavutti uuden virstanpylvään, kun BRICS kutsui tusinan verran maita liittymään kumppanimaiksi – Algeria, Valko-Venäjä, Bolivia, Kuuba, Indonesia, Kazakstan, Malesia, Nigeria, Thaimaa, Uganda, Uzbekistan ja Vietnam. Ilmoitus tehtiin Kazanissa, Venäjällä pidetyn 16. BRICS-huippukokouksen yhteydessä, jossa myös Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan oli läsnä.

Turkille – joka on keskeinen NATO:n jäsen – tarjottiin myös BRICS-kumppanuusasemaa. Erdogan totesi, että Turkin kehittyvät suhteet BRICS-ryhmään eivät ole vaihtoehto sen nykyisille sitoumuksille, kuten NATO-jäsenyydelle ja EU-jäsenyysprosessille.

Turkin kauppaministeri Omer Bolat vahvisti marraskuun puolivälissä tarjouksen ja sanoi: ”Turkin asema BRICS-jäsenyyden suhteen on kumppanuusjäsenyys. Tämä [kumppanuusasema] on siirtymävaihe BRICSin organisaatiorakenteessa.”

On selvää, että monet maat pyrkivät tänä vuonna liittymään BRICSiin, osa täysjäseninä ja osa kumppanimaina. Lisäksi oli jo aiemmin raportoitu, että ainakin 40 maata oli kiinnostunut liittymään ryhmään.

Kaksi viestiä lännelle

BRICS-maiden kasvutarina jatkui sen jälkeen. Kaksi viimeaikaista kehitystä korostivat entisestään ryhmän pyrkimystä tuoda positiivista muutosta maailmaan, jossa Yhdysvaltojen johtaman lännen imperialistinen varjo on kutistumassa.

Ensimmäinen on symbolinen liike luoda maailmanlaajuinen vaihtoehto Yhdysvaltain dollarille. Toinen on kansainvälisen yhteistyön edistäminen tekoälyn kehittämisessä länsikeskeisen piirin ulkopuolella.

Vuoden 2024 BRICS-huippukokouksessa Kazanissa johtajat esittelivät seremoniallisesti symbolisen 'BRICS-setelin'.

Setelissä on alkuperäisten BRICS-jäsenten liput. Vaikka kyseessä ei ole toimiva valuutta, esittely symboloi BRICS-maiden vahvaa pyrkimystä tutkia vaihtoehtoja dollarille, jota usein pidetään Yhdysvaltojen välineenä maailman talouden hallitsemiseksi.

Vaikka BRICS-valuutan toteutuminen vaikuttaa ennenaikaiselta, itse idea kuvastaa jäsenten pyrkimyksiä löytää keino irtautua dollarin dominoinnista.

Keskustelu kansainvälisen kaupan 'dollarittamisesta' on lisääntynyt, ja BRICS-setelin esittely varmasti herätti huomiota G7-maissa.

Erityisesti 23. lokakuuta jälkeen, kun BRICS virallisesti hyväksyi rajat ylittävien maksujen selvittämisen paikallisissa valuutoissa. Ryhmittymä haluaa luoda talousjärjestelmän, joka ei ole riippuvainen Yhdysvaltojen hallitsemista rahoitusvälineistä, kuten SWIFTistä, länsimaisesta maksujärjestelmästä.

Toinen kehitys, joka ei voinut miellyttää G7-maita, tapahtui 11. joulukuuta.

Moskovan tekoälykonferenssissa Putin ilmoitti, että Venäjä tekisi yhteistyötä BRICS-maiden ja muiden valtioiden kanssa tekoälyn kehittämiseksi. Tavoitteena on luoda vaihtoehto Yhdysvaltojen hallitsemalle uudelle teknologialle.

G7 vastaan BRICS: muuttuva todellisuus

BRICS-maiden nopea laajentuminen herättää kysymyksen – mitä G7:n vaikutusvallan väheneminen BRICSin hyväksi todella tarkoittaa?

Muuttuva todellisuus on yhtä synkkä G7:lle kuin se on innostava BRICSille.

G7, eli seitsemän kehittyneimmän talouden ryhmä, koostuu Yhdysvalloista, Britanniasta, Kanadasta, Ranskasta, Saksasta, Japanista ja Italiasta. Mukana on myös EU, 27 Euroopan maan talousliitto.

Washingtonin ohjaama G7 on vuosien ajan pyrkinyt muokkaamaan kansainvälisiä suhteita, globaalia taloutta ja median narratiivia, harvoin tunnustaen muiden suurvaltojen, kuten Kiinan, Venäjän, Turkin ja Intian, panosta.

Nyt voimasuhteet ovat muuttuneet. G7 menettää tasaisesti vaikutusvaltaansa – jotain, mikä oli vielä vuosikymmen sitten mahdotonta kuvitella. Vuonna 1990 G7:n osuus maailman BKT:stä oli 66 prosenttia, ja se pysyi korkeana useita vuosia.

Tuolloin Yhdysvaltojen johtama länsi saattoi mielivaltaisesti aloittaa sotia, puuttua puolueettomien maiden sisäisiin asioihin ja käyttää Maailmanpankkia ja IMF:ää köyhien maiden painostamiseen.

Ajan myötä asiat muuttuivat. Vuonna 2022 G7:n osuus maailman BKT:stä laski 44 prosenttiin.

Huomionarvoista on, että sen jälkeen kun Yhdysvaltain joukot vetäytyivät Afganistanista vuonna 2021, Washington ei ole aloittanut uusia sotia. Se ei ole myöskään osoittanut kykyä ratkaista rauhanomaisesti konflikteja ja kaaosta Ukrainassa, Gazassa, Syyriassa ja Jemenissä.

Miksi BRICS on erilainen

Toisin kuin G7, BRICSin osuus maailman BKT:stä nousi 37 prosenttiin. Huolimatta kasvavasta vaikutusvallastaan maailman taloudessa, ryhmä ei ole osoittanut taipumusta aloittaa sotia tai puuttua muiden maiden asioihin.

Tämä tasapainoinen lähestymistapa on mahdollinen, koska BRICS on huomattavasti hajautetumpi ryhmä hallituksia, joilla on erilaisia geopoliittisia näkemyksiä ja pasifistisia ulkopolitiikkoja verrattuna imperialismiin keskittyneeseen G7:ään.

Vuotta 2025 kohti mentäessä G7:llä on edessään itsetutkiskelun paikka. Laajentunut BRICS-ryhmä, jota nyt kutsutaan BRICS+:ksi, kattaa noin 40 prosenttia maailman väestöstä.

Sen maat ovat täynnä luonnonvaroja, joita G7-maat eivät voi sivuuttaa. Lisäksi ryhmä kattaa valtavia kuluttajamarkkinoita, joista G7-maiden monikansalliset yritykset ovat riippuvaisia.

Vaikka Ukrainan sota, Gazan kriisi, Donald Trumpin vaalivoitto ja kaaos Syyriassa hallitsevat otsikoita, BRICSin hiljainen nousu jää eittämättä yhdeksi vuoden suurimmista käännetarinoista.