Hajj on yksi tärkeimmistä uskonnollisista velvollisuuksista muslimeille ympäri maailman, eikä Turkki ole poikkeus. Hajj suoritetaan islamilaisen kuukalenterin Dhu al-Hijjah -kuukauden 8. ja 12. päivän välillä, ja se on yksi islamin viidestä pilarista.

Vaikka Mekkaan matkustaminen kestää nykyään vain muutaman tunnin, ennen lentomatkustamisen yleistymistä tämä pyhiinvaellus oli useita päiviä kestävä vaativa ja pitkä matka.

Historiallisesti pyhiinvaeltajat lähtivät kylistään vuosien säästämisen ja henkisen valmistautumisen jälkeen suorittamaan tätä pyhää matkaa.

1960-luvulla matkatoimistojen yleistyessä järjestetyt Hajj-matkat Mekkaan tulivat tavallisemmiksi. Näihin matkoihin sisältyi usein vierailuja kunnioitettujen hengellisten johtajien haudoilla ja muilla pyhillä paikoilla, mikä rikastutti pyhiinvaelluskokemusta.

Monet turkkilaiset pyhiinvaeltajat matkustivat Mekkaan maateitse, ja nämä matkat olivat yleisiä 1990-luvulle asti. Alueellisten kriisien vuoksi Turkki kuitenkin lopulta kielsi maanteitse tehtävät Hajj-matkat Mekkaan.

Tuolta ajalta on säilynyt matkasuunnitelmia, jotka osoittavat pyhiinvaeltajien kulkeman reitin sekä pysähdyspaikat merkittävien maamerkkien varrella ja uskonnollisesti tärkeissä kohteissa.

Näiden muistojen säilyttämiseksi pyhiinvaeltajat ostivat usein postikortteja vierailukohteistaan.

Hajj-muistoesineiden keräilijä Fatih Ketanci on jakanut kiehtovan kokoelman näitä postikortteja TRT Worldin kanssa, tarjoten ainutlaatuisen näkymän pyhiinvaeltajien hengellisiin kokemuksiin.

Istanbul

Matka alkoi yleensä kaupungeista kuten Istanbulista, jossa pyhiinvaeltajat vierailivat Abu Ayyub al-Ansarin haudalla. Tämä paikka liittyy läheisesti profeetta Muhammadiin ja sillä on merkittävä kulttuurinen perintö.

Matka jatkui Akşehiriin, jossa pyhiinvaeltajat vierailivat Nasreddin Hodjan haudalla. Tämä legendaarinen turkkilainen hahmo tunnetaan nokkelista ja opettavaisista tarinoistaan, jotka tarjoavat syvällisiä opetuksia ihmisluonnosta, moraalista ja uskosta.

Konya

Seuraavaksi pyhiinvaeltajat matkustivat Konyaan, jossa he vierailivat Mevlana Jalaluddin Rumin haudalla. Hänen opetuksensa rakkaudesta ja yhtenäisyydestä resonoivat syvästi totuuden etsijöiden keskuudessa.

Karaman

Seuraava pysähdyspaikka oli Karaman, jossa pyhiinvaeltajat vierailivat Mumine Hatunin haudalla Ak Tekke -moskeijassa. Hän oli Rumin arvostettu äiti, ja moskeija sijaitsee kaupungin sydämessä.

Tarsus

Matka jatkui Tarsukseen, jossa sijaitsee legendaarinen Seitsemän nukkujan luola (Ashab al-Kahf).

Islamilaisen perinteen mukaan tämä paikka liittyy nuoriin miehiin, jotka pakenivat uskonnollista vainoa ja nukkuivat vuosisatojen ajan.

Luola symboloi uskoa ja sinnikkyyttä, tarjoten pyhiinvaeltajille inspiraatiota ja ihmetystä.

Sanliurfa

Reitti johti pyhiinvaeltajat seuraavaksi Sanliurfan kaupunkiin, joka tunnetaan myös nimellä Urfa.

Siellä he vierailivat Balikligolilla (Halil ur Rahman -järvi), jossa profeetta Ibrahim koki ihmeen ja pelastui elävänä polttamiselta.

Turkkilaiset pyhiinvaeltajat saapuivat lopulta Nusaybiniin, joka sijaitsee Syyrian ja Turkin rajalla.

Syyria

Pyhiinvaeltajat matkustivat seuraavaksi Damaskokseen, yhteen maailman vanhimmista jatkuvasti asutuista kaupungeista, jossa he vierailivat Bilal Habashin, historian ensimmäisen mu’azzinin, haudalla.

He kävivät myös Umaijadien moskeijassa tässä muinaisessa kaupungissa, joka tunnetaan arkkitehtuurin loistosta ja hienostuneista mosaiikeista. Moskeija ei ole vain merkittävä hengellinen paikka, vaan siellä sijaitsee myös Jerusalemin kunnioitetun vapauttajan, Salahuddin Ayyubin, hauta.

Irak

Saapuessaan Irakin Mosuliin, turkkilaiset pyhiinvaeltajat vierailivat perinteisesti Profeetta Yunuksen kukkulalla, jossa sijaitsi historiallinen Al Nabi Yunus -moskeija ja Profeetta Yunuksen hauta. Pyhässä Koraanissa häneen viitataan nimellä "profeetta kalan vatsassa."

Tällä paikalla, jonka historia ulottui 1 400 vuoden taakse, oli merkittävä uskonnollinen arvo.

Terroristijärjestö Daesh tuhosi traagisesti sekä haudan että moskeijan dynamiitilla vuonna 2014.

Sitten turkkilaiset pyhiinvaeltajat saapuivat Bagdadiin ja vierailivat Imam Azamin, myös Abu Hanifana tunnetun Hanafi-koulukunnan perustajan haudalla. Abu Hanifa oli merkittävä islamilainen oppinut ja lainoppinut, joka vaikutti merkittävästi islamilaisen lainopin kehitykseen.

Miehitetty Itä-Jerusalem

Ennen saapumistaan Mekkaan, pyhiinvaellusmatka vei pyhiinvaeltajat Jordanian kautta miehitettyyn Itä-Jerusalemiin, jossa he vierailivat Al-Aqsan moskeijan alueella.

Tämä pyhä paikka on yksi islamin tärkeimmistä kohteista ja siellä Profeetta Muhammedin ihmeellinen yöllinen taivasmatka alkoi.

Tämän jälkeen turkkilaiset pyhiinvaeltajat matkustivat al-Khaliliin vieraillakseen Ibrahimin moskeijassa, jossa sijaitsevat profeettojen Ibrahimin, Ishaqin ja Yaqubin haudat.

Medina

Turkkilaiset pyhiinvaeltajat kulkivat laajojen aavikoiden halki saavuttaakseen Saudi-Arabian pyhät kaupungit, Mekan ja Medinan, liittyen miljoonien muslimien joukkoon syvälliselle hengelliselle matkalle.

Medinassa he vierailivat Profeetan moskeijassa, joka on islamin toiseksi pyhin paikka ja johon Profeetta Muhammed on haudattu.

Tämä moskeija, joka tunnetaan myös nimellä Al-Masjid an-Nabawi, on hengellinen majakka, joka heijastaa Profeetan opetusten ja elämän jatkuvaa perintöä.

Lähestyessään matkansa loppua pyhiinvaeltajat kulkivat Jeddahin kautta ja valmistautuivat viikkoja kestäneen matkan huipentumaan.

Mekka

Matka huipentui Mekassa, islamin pyhimmässä kaupungissa, jossa he suorittivat hajjin rituaalit.

Pyhiinvaeltajat seisoivat kunnioitusta tuntien pyhän kuutionmuotoisen rakennuksen Kaaban edessä, joka sijaitsee Masjid al-Haramin sydämessä.

Kaaba, verhottuna ikoniseen mustaan ja kultareunaiseen kankaaseensa, on muslimien palvonnan keskipiste kaikkialla maailmassa.

Pyhiinvaeltajat osallistuvat rituaaleihin, jotka symboloivat heidän hengellistä uudistumistaan ja läheisyyttään Allahiin.

Tämä pyhiinvaellus aikojen ja pyhien paikkojen läpi rikastutti heidän hengellistä kokemustaan ja yhdisti heidät islamilaisen historian ja perinnön rikkaaseen perintöön.

Kulkiessaan profeettojen ja kunnioitettujen islamilisten hahmojen jalanjäljissä he lähestyivät uskonsa ydintä.

Paluumatka

Kuwait

Paluumatkalla pyhiinvaeltajat vierailivat merkittävissä historiallisissa ja hengellisissä paikoissa Kuwaitissa ja Irakissa.

Irak

Kun turkkilaiset pyhiinvaeltajat kulkivat Bagdadin kautta toista kertaa, he saivat inspiraatiota mystikoilta kuten Bagdadin Junaydilta ja Abd al-Qadir al-Gilanilta.

Nämä kunnioitetut hahmot ovat jättäneet pysyvän jäljen islamilaiselle filosofiolle ja suufilaisuudelle.

Jatkaessaan matkaansa Najafiin, pyhiinvaeltajat kunnioittivat Imam Alin pyhäkköä. Imam Ali oli islamin neljäs kalifi ja Profeetta Muhammedin vävy, jonka viisaus ja johtajuus ovat saaneet kiitosta koko muslimimaailmassa.

Karbalaassa he kunnioittivat Imam Husseinin muistoa, jonka marttyyrikuolema muistuttaa muslimeita rohkeudesta ja uskosta.

Imam Husseinin pyhäkkö seisoo koskettavana muistutuksena hänen uhrauksestaan oikeudenmukaisuuden ja vanhurskauden puolesta.

Tämä pyhiinvaellus, joka on täynnä hengellistä ja historiallista syvyyttä, yhdistää pyhiinvaeltajat heidän perintöönsä ja valaisee heidän polkunsa omistautumisen, uhrauksen ja uskon tarinoilla.

Matka ei ole pelkästään fyysinen kulku maitten halki, vaan syvällinen hengellinen löytöretki, joka syventää heidän yhteyttään jumaluuteen ja islamin loistakkaaseen historiaan.

Muslimeille tämä kokemus on heidän elämänsä tärkein tapahtuma.