Presidentti Donald Trump on kutsunut Yhdysvaltojen iskuja Iranin ydinlaitoksiin “spektaakkelimaiseksi sotilaalliseksi menestykseksi”, mutta turvallisuusasiantuntijat totesivat sunnuntaina, että Teheranin ydinenergia-infrastruktuuri on kaukana tuhoutumisesta.

Yhdysvaltojen B52-häivepommikoneet pudottivat bunkkerinmurtajapommeja, ja Tomahawk-ohjuksia ammuttiin kolmeen Iranin ydinlaitokseen. Tämä oli yksi räikeimmistä Israelin ja Iranin konfliktin kärjistymisistä, joka saattaa vetää Lähi-idän laajempaan alueelliseen sotaan.

Trumpin hyökkäys Iraniin oli myös ristiriidassa hänen pitkäaikaisen lupauksensa kanssa vetää Yhdysvallat pois Lähi-idän konflikteista. Lisäksi se oli vastoin hänen antamaansa kahden viikon aikarajaa Teheranille harkita uudelleen ydinohjelmaansa.

Iskujen jälkeen Trump toisti tutuksi tullutta retoriikkansa ja väitti, että Iranin ydinvalmiudet on “täysin ja kokonaan tuhottu”.

Kolme Yhdysvaltojen kohteeksi ottamaa ydinlaitosta olivat Natanz, Iranin suurin uraanin rikastuslaitos, sekä Isfahanin keskus, laboratorio ja tutkimuslaitos, jossa oli vain pieni määrä ydinmateriaalia, kertoo Mohammed Eslami, kansainvälisten suhteiden professori Minhon yliopistosta.

Merkittävin Yhdysvaltojen iskujen kohteista oli Fordow’n laitos, maanalainen ydinlaitos, joka sijaitsee 80–90 metrin syvyydessä vuoristossa lähellä Qomia, pyhää kaupunkia ja Iranin uskonnollisen johdon keskusta.

Fordow’n kompleksiin kohdistettiin GBU 57 -pommeja, joita on vain Yhdysvalloilla.

Mikä on vahingon laajuus?

Trumpin väitteistä huolimatta asiantuntijat epäilevät, onnistuiko Yhdysvallat todella vahingoittamaan Iranin ydinohjelman ydintä.

“GBU 57:n maksimipenetraatiokyky on vain 60 metriä, joten on turvallista sanoa, että Fordow’n sentrifugikaskadit eivät ole vahingoittuneet lainkaan”, Eslami kertoo TRT Worldille viitaten koneisiin, joita käytetään uraanin puhdistamiseen eri tasoille.

“Tähän mennessä on hyökätty vain sisäänkäyntitunneleihin. Kaikki nämä iskut ydinlaitoksiin eivät ole poistaneet Iranin ydinkapasiteettia tai sen potentiaalia kehittää pommia”, professori lisää.

Iran ilmoitti myös pian Yhdysvaltojen hyökkäyksen jälkeen tyhjentäneensä kolme ydinlaitosta miehistä ja materiaalista ennen kuin pommit pudotettiin.

Teheranilainen toimittaja, joka puhui nimettömänä TRT Worldille, kertoi, että heillä on “kuvaa, joka osoittaa Iranin siirtäneen ydinmateriaalit pois Fordow’sta kaksi päivää sitten.”

Hän kuitenkin myönsi, että Natanzin ja Arakin Khondabin kokeelliset laitokset ovat poissa käytöstä, kun taas Bushehrin ydinvoimala toimii edelleen. Kaiken kaikkiaan ei olisi epätarkkaa sanoa, että Iran menetti merkittävän osan ydinkapasiteetistaan, hän lisää.

Entinen korkea-arvoinen iranilainen diplomaatti, joka on osallistunut aiempiin ydinohjelmaneuvotteluihin länsimaiden kanssa, tarkasteli asiaa eri näkökulmasta.

“Teknologiaa ja rikastamiseen liittyvää osaamista ei voida tuhota pommituksilla”, eläkkeellä oleva diplomaatti kertoo TRT Worldille puhuessaan nimettömänä.

Länsimaiset asiantuntijat kiinnittävät myös huomiota Iranin ydinohjelman tiedollisen perustan tuhoutumattomuuteen.

“Fordow’n pommittaminen — ja mitä tahansa sen jälkeen tapahtuukaan — ei ehkä viivästytä Iranin rikastustoimia kovinkaan pitkään”, varoitti James M. Acton, Carnegie Endowment for International Peace -järjestön ydinasioiden ohjelman johtaja.

Vaikka Israel on jatkuvasti ottanut Iranin ydintiedemiehiä kohteeksi, “satoja tai todennäköisemmin tuhansia tiedemiehiä ja teknikkoja” työskentelee maan rikastusohjelmassa, Acton lisää.

Doreen Horschig Center for Strategic and International Studies -keskuksesta on myös sitä mieltä, että vaikka Yhdysvaltojen sotilaalliset iskut tuhoaisivat tehokkaasti keskeiset Iranin laitokset, “uraanin rikastamiseen, reaktoriteknologiaan ja ydinfission ylläpitämiseen tarvittava tietopohja säilyisi.”

Yousry Abushady, entinen Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) päätarkastaja Wienissä, oli hiljattain haastattelussa vähätellyt Yhdysvaltojen iskuja Iranin ydinlaitoksiin kutsuen niitä “mediakikaksi”.

Samalla kun Iran lupasi ryhtyä oikeustoimiin Yhdysvaltoja vastaan, asiantuntijat huomauttivat myös YK:n peruskirjasta, joka kieltää sotilaalliset iskut rauhanomaisia ydinohjelmia vastaan.

IAEA on julkisesti ilmoittanut, ettei ole todisteita siitä, että Iranin ydinohjelman tavoitteena olisi rakentaa atomipommi.

Entinen iranilainen diplomaatti, joka oli mukana vuonna 1990 hyväksytyn IAEA:n päätöslauselman prosessissa, sanoo, että Yhdysvaltojen iskut rikkoivat “YK:n peruskirjaa, IAEA:n sääntöjä ja lopulta kansainvälistä lakia.”

YK:n turvallisuusneuvoston on “toimittava välittömästi, ja jäsenvaltioiden on autettava hyökättyä maata”, joka on Iran, diplomaatti lisäsi.

Tämä entinen Iranin diplomaatti ei ole yksin näkemystensä kanssa.

Entinen IAEA:n pääjohtaja Mohamed ElBaradei huomautti myös, että iskut Iraniin toteuttivat kaksi ydinasevaltiota, Yhdysvallat ja Israel. Israel ei tunnusta ydinaseasemaansa eikä ole allekirjoittanut ydinsulkusopimusta (NPT).

Miten Iran vastaa?

Pian Yhdysvaltojen iskujen jälkeen Teheran lupasi “vastata täydellä voimalla” ja vannoi “kirjoittavansa tarinalle lopun.”

Akateemikko Esmaili uskoo, että Iran vastaa “sataprosenttisesti” Yhdysvaltojen iskuihin eri rintamilla.

Sotilaallisella tasolla Teheran “hyökkää” Yhdysvaltojen tukikohtiin ja merivoimiin alueella samalla, kun se geopoliittisesti estää strategisen Hormuzinsalmen kulun pysäyttääkseen öljyn virtauksen, hän sanoo. Teheran vetäytyy todennäköisesti myös NPT-sopimuksesta ja alkaa kehittää ydinasetta, Esmaili lisää.

Hän varoittaa myös, että Iranin sotilaallinen vastaus “tapahtuu pian.”

Mutta kuinka laajasti? “Emme tiedä”, hän sanoo ja huomauttaa, että “kostoiskun laajuus on tärkeämpää kuin itse isku.”

Vaikka jotkut analyytikot sanovat, ettei Iran voi kestää näin suurta painetta Yhdysvalloilta ja Israelilta, Esmaili toteaa, että “Kyse ei ole siitä, mitä Iran voi tehdä, vaan siitä, mitä Iran tulee tekemään.”

Hän painottaa, että “iranilaiset eivät antaudu, se on varmaa. Ainakaan vielä!”

Hän huomauttaa myös, että Khamenei ei tule alistumaan, ja vaikka hänet tapettaisiin, seuraava johtaja voisi olla jopa vielä kovemman linjan kannataja kuin hän.

“Khamenei on melko liberaali, maltillinen ja avarakatseinen verrattuna muihin vallankumouksellisiin mullaheihin. Tämä tekee tilanteesta hyvin monimutkaisen.”