Ruotsi tarjoaa muhkeaa summaa maahanmuuttajaperheille, jotta he palaisivat kotimaahansa: 34 000 dollaria per perhe. Tämä on yksi monista taktiikoista, joita jotkut länsimaat ottavat käyttöön vähentääkseen turvapaikanhakijoiden määrää. Ruotsin uusi politiikka, joka astuu voimaan vuonna 2026, tarkoittaa merkittävää kasvua nykyisiin avustuksiin; aikuisille myönnetään tällä hetkellä 970 dollaria ja lapsille 485 dollarin.

Ruotsin maahanmuuttoministeri Johan Forssell kuvaili uutta politiikkaa tiedotustilaisuudessa 12. syyskuuta "paradigman muutokseksi" tässä Pohjoismaassa, joka on tunnettu "humanitaarisena suurvaltana". Ruotsi avasi vuonna 2015 rajansa 162 877:lle turvapaikanhakijalle, pääasiassa syyrialaisille, afganistanilaisille ja irakilaisille.

Vuonna 1984 käyttöön otettu avustusjärjestelmä oli tarkoitettu tarjoamaan taloudellisia kannustimia maahanmuuttajille, jotta he palaisivat kotimaihinsa vapaaehtoisesti, mutta Forssellin mukaan vain yksi henkilö otti nykyisen tarjouksen vastaan viime vuonna.

Jos useammat ihmiset olisivat tietoisia avustuksesta ja sen summaa korotettaisiin, useammat todennäköisesti hyväksyisivät tarjouksen, kertoi Ruotsidemokraattien Ludvig Aspling toimittajille. Ulf Kristersson on ensimmäinen pääministeri Ruotsin historiassa, joka luottaa äärioikeistolaisten Ruotsidemokraattien tukeen. Hän lupasi ottaa tiukemman kannan maahanmuuttoon ja rikollisuuteen tultuaan valtaan vuonna 2022.

Ruotsin päätös liittyy laajempaan trendiin naapurimaissa, jotka ovat myös merkittävästi tiukentaneet maahanmuuttopolitiikkaansa.

Tanska

Vaikka Tanskaa johtaa keskustavasemmistolaisen puolueen johtama hallituskoalitio, maalla on yksi Euroopan unionin tiukimmista maahanmuuttopolitiikoista ja polarisoituneimmista retoriikoista.

Vuonna 2010 Tanskan hallitus alkoi nimetä pienituloisia, pääasiassa vähemmistöjen asuttamia kaupunginosia "gettoiksi", mutta termi muutettiin myöhemmin "rinnakkaisyhteiskunniksi" sen halventavien merkitysten vuoksi. "Gettoihin" lukeutui alueet, joissa maahanmuuttajien ja muualta kuin länsimaista kotoisin olevien jälkeläisten osuus oli yli 50 prosenttia. Vuonna 2018 Tanska sääti "Gettopaketin" mukaisia lakeja, joiden tavoitteena oli vähentää perheiden kohtuuhintaista vuokra-asumista näillä alueilla 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

"Gettopaketin" nojalla Tanskan hallitus salli asuntojen purkamisen pienituloisissa, pääasiassa muslimien asuttamissa kaupunginosissa niiden luonteen muuttamiseksi. Asuinkerrostalot myytiin yksityisille sijoittajille, jotka muuttivat ne luksusasunnoiksi osana laajempaa suunnitelmaa ajaa pois heikommassa asemassa olevat asukkaat, jotka eivät enää kyenneet maksaa korkeampia vuokria. Kotoutumisesta on tullut vaatimus eikä valinta näillä alueilla niille, jotka haluavat jäädä.

Vuodesta 2019 lähtien kaikkien "gettojen" perheiden on ollut pakko ilmoittaa yli vuoden ikäiset lapsensa päiväkoteihin, joissa heille opetetaan "tanskalaisia arvoja" ja kieltä. Sosiaalietuudet pidätetään niiltä, jotka eivät noudata sääntöjä. Toisessa Gettopaketin erittäin kiistanalaisessa toimenpiteessä rikoksista tuomittujen henkilöiden rangaistukset ovat "gettoissa" yleensä kaksinkertaiset verrattuna muualla samanlaisista rikoksista tuomittuihin.

Tällä hetkellä Tanskassa on 12 tällaista aluetta, joissa ei-länsimaista kotoisin olevat maahanmuuttajat ja heidän jälkeläisensä muodostavat yli 50 prosenttia väestöstä. Tanskan säilöönottokeskuksissa olosuhteet ovat ankarat. Henkilöt, joilta on evätty oleskelulupa, joutuvat pidätetyiksi määrittelemättömiksi ajoiksi, usein eristyksissä muista ja ilman riittävää pääsyä terveyspalveluihin, oikeusapuun tai käännöspalveluihin.

Lisäksi kiistanalainen vuonna 2016 säädetty linjaus, jota Human Rights Watch on kutsunut "kostonhimoiseksi” sallii Tanskan valtion takavarikoida pakolaisten omaisuuden, jos heillä on yli 1 000 puntaa käteistä. Tällä katettaisiin säilöönotosta aiheutuvat kustannukset.

Iso-Britannia

Ennen kuin Iso-Britannian uusi työväenpuolueen hallitus perui suunnitelman, maa oli juuri allekirjoittanut sopimuksen Ruandan kanssa turvapaikanhakijoiden karkottamisesta Britanniasta Ruandaan. Monet ihmisoikeusjärjestöt kritisoivat tätä julmana ja epäinhimillisenä.

Silloisen pääministeri Boris Johnsonin huhtikuussa 2022 hyväksymä suunnitelma oli lähettää kuka tahansa, joka saapui Britanniaan laittomasti tammikuun 1. päivän 2022 jälkeen Ruandaan – maahan, joka sijaitsee yli 6 400 kilometrin päässä saarivaltiosta.

Ensimmäinen kesäkuulle 2022 suunniteltu karkotuslento keskeytettiin kuitenkin eurooppalaisten tuomarien toimesta.

Tämän jälkeen Iso-Britannian korkein oikeus piti voimassa päätöksen, jonka mukaan suunnitelma oli laiton, sillä oli mahdollista, että maahanmuuttajat voitaisiin palauttaa kotimaihinsa tai muihin maihin, joissa heitä saatettaisiin kohdella kaltoin.

Heinäkuussa Iso-Britannia ilmoitti osana maahanmuuttouudistusta myös luopuvansa kiistanalaisesta proomusta, jota oli käytetty turvapaikanhakijoiden majoittamiseen Englannin etelärannikolla.

"Vankilaproomu" on ollut kiistojen keskipisteenä, koska se evakuoitiin kahdeksi kuukaudeksi elokuussa 2023 sen vesijärjestelmässä havaittujen legionellabakteerien vuoksi, ja myöhemmin joulukuussa, kun albanialaisen miehen epäiltiin tehneen itsemurha aluksella.

Turvapaikanhakijat kohtaavat edelleen vaikeita olosuhteita Iso-Britanniassa, ja valtion huostassa kuolleiden määrä on yli kaksinkertaistunut viime vuoden aikana, the Guardian -lehden raportin mukaan. "Iso-Britannian turvapaikkakiinteistöissä tapahtuneista itsensä vahingoittamisesta ja itsemurhista on valitettavasti olemassa kauheita esimerkkejä ", kertoo Nicola David, One Life To Live -järjestön perustaja TRT Worldille. Järjestö pyrkii haastamaan julkisia ennakkoluuloja turvapaikanhakijoista ja pakolaisasioista.

"Ihmiset tulevat tänne kun he ovat jo valmiiksi olleet traumatisoituneita, ja sitten heillä on traumaattinen matka, ja sitten heitä vielä traumatisoidaan heidän kohtelullaan, kun he saapuvat Iso-Britanniaan."

Italia

Italian hallitus otti vuonna 2023 käyttöön tiukempia toimenpiteitä, kun maahan saapuvien maahanmuuttajien määrä nousi. Niillä maa pyrki pidentämään säilöönottoaikoja ja varmistamaan, että useammat ilman laillista asemaa olevat maahanmuuttajat palautetaan kotimaihinsa.

Uusien sääntöjen mukaan maasta karkottamista odottavat maahanmuuttajat pidettäisiin säilöönottokeskuksissa aluksi kuusi kuukautta, mitä voitaisiin pidentää jopa 18:ta kuukauteen. Se olisi enemmän kuin nykyinen kolmen kuukauden raja.

Italian kansalais- ja ihmisoikeuskoalitio (CILD) on kritisoinut näitä säilöönottokeskuksia "mustiksi aukoiksi", joissa tapahtuu vakavia perusoikeuksien loukkauksia. Vuodesta 2017 Italia on myös ollut osa kiistanalaista EU:n tukemaa sopimusta YK:n tukeman Libyan hallituksen kanssa Tripolissa. Osana sopimusta Italia tarjoaa koulutusta ja rahoitusta Libyan rannikkovartiostolle estääkseen maahanmuuttajien lähtemistä ja palauttaakseen jo merellä olevat takaisin Libyaan. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Libyassa heidät otetaan mielivaltaisesti säilöön, minkä aikana heitä kidutetaan ja pahoinpidellään.

Saksa

Saksa ilmoitti syyskuun 9. päivänä suunnitelmistaan tiukentaa rajatarkastuksia pyrkiäkseen vähentämään laitonta maahanmuuttoa ja suojelemaan kansaa "islamistiselta ekstremismiltä".

Hallitus teki uuden linjauksen, jonka avulla poliisi voi tilapäisesti pidättää turvapaikanhakijoita, jotka on jo rekisteröity muissa EU:n jäsenvaltioissa. Samalla viranomaiset pyrkivät nopeuttamaan heidän palauttamistaan näihin maihin.

Kesäkuussa Saksan hallitus esitteli myös uuden lainsäädännön, jonka tavoitteena on helpottaa sellaisten ulkomaalaisten karkottamista, jotka "julkisesti tukevat terroritekoja". Lain mukaan jopa yksi sosiaalisen median julkaisu, joka hyväksyy tai kannattaa "terroristirikosta", voidaan katsoa karkotuksen perusteeksi.

Valtion tilastojen mukaan turvapaikkahakemukset Saksassa laskivat 21,7 prosenttia vuoden 2024 ensimmäisten kahdeksan kuukauden aikana.

Laajemmin EU:ssa jätettiin vuonna 2023 yli 1,14 miljoonaa turvapaikkahakemusta, mikä on korkein luku sitten vuoden 2016 maahanmuuttokriisin. Viime kuukausina hakemukset ovat kuitenkin vähentyneet, ja toukokuussa hakemusten määrä laski kolmanneksella viime syksyn huippuun verrattuna.