James Gunnin uusi Superman-elokuva on juuri saapunut elokuvateattereihin, ja se alkaa vaikuttavalla kohtauksella, jossa teknologisesti kehittynyt armeija kohdistaa hyökkäyksensä viattomiin siviileihin tiukasti vartioidun raja-aidan toisella puolella.

Jos tämä tilanne tuo mieleen Israelin iskut Gazaan, et ole yksin.

Sosiaalisessa mediassa on nopeasti tulkittu elokuvan kritisoivan Israelin toimia Gazassa.

Viiden tähden arvostelu Letterboxdissa kuvaili elokuvaa "hyvin Israel-vastaiseksi", ja tämä mielipide on saanut lähes yhdeksän miljoonaa lukukertaa.

Toinen julkaisu, joka on tavoittanut 11 miljoonaa käyttäjää X:ssä, väittää elokuvan kritiikin olevan "erittäin suoraa ja ilmeistä".

X:ssä eräs käyttäjä kirjoitti: "Te ette vitsailleet siitä, kuinka Israel-vastainen ja Palestiina-myönteinen Superman-elokuva oli, eikä se ollut lainkaan hienovaraista."

Toinen kommentoi: "Superman oli niin avoimen Israel-vastainen, ja se oli niin hyvä." Kolmas lisäsi: "En aio valehdella, pidin todella Supermanin Israel-vastaisesta asenteesta, ja nyt tiedän, että James Gunn seisoo aina vakaasti sanojensa takana."

Keskustelu elokuvan viestistä on kiihtynyt sen jälkeen, kun Gunn kertoi The Timesille, että tarina käsittelee "politiikkaa" ja "moraalisuutta" ja että Supermanin matka on pohjimmiltaan "maahanmuuttajan" tarina. Tämä on herättänyt voimakasta kritiikkiä erityisesti niiltä, jotka tukevat presidentti Donald Trumpin tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Vaikka Gunn tai näyttelijät eivät ole suoraan sanoneet, että tarina käsittelisi Israelia tai Palestiinaa, katsojat ovat nähneet elokuvan keskeisen juonikuvion allegoriana nykyiselle sodalle.

Mutta keskittyykö elokuva todella Israeliin ja Palestiinaan? Onko vertailu oikeutettu, jää katsojan tulkittavaksi. Seuraavassa on pieniä juonipaljastuksia.

Elokuvassa esitellään konflikti kahden kuvitteellisen valtion, Boravian ja Jarhanpurin välillä, mikä on herättänyt välittömästi vertailuja Gazan tilanteeseen.

Tarina alkaa kolme viikkoa sen jälkeen, kun Superman (David Corenswet) on estänyt Boraviaa, Yhdysvaltojen liittolaista, hyökkäämästä köyhempään naapuriinsa Jarhanpuriin. Boravialla on vahva, Yhdysvaltojen tukema armeija, kun taas Jarhanpur kuvataan puolustuskyvyttömäksi ja köyhäksi.

Alussa Lois Lane (Rachel Brosnahan), toimittaja, haastattelee Supermania tämän toimista Boraviassa.

"Puolustusministeri sanoo tutkivansa toimiasi", Lois sanoo. Superman vastaa: "Toimiani? Estin sodan."

Boravian joukot näytetään tankkien ja raskaan aseistuksen kera, kun taas Jarhanpurin siviilit pakenevat ilman mitään suojaa. Visuaalinen kieli on tuttua: karu maasto, vaatimattomat vaatteet ja siviilit, joita vastaan suunnataan aseita heidän lähestyessään raja-aitaa.

Vaikka tämä vallan epätasapaino on ollut läsnä muissakin todellisissa sodissa, on olemassa yksityiskohta, joka saa monet näkemään läheisemmän yhteyden Israeliin ja Palestiinaan.

Boravialaiset kuvataan etnisesti valkoisina, kun taas Jarhanpurin kansaa ei.

Boravian kampanja esitetään myös siirtomaavaltaisena yrityksenä syrjäyttää Jarhanpurin alkuperäisväestö ja laajentaa omaa aluettaan.

Yhdessä kohtauksessa kokeellisia aseita käytetään siviilejä vastaan.

Toisessa kohtauksessa Jarhanpurilaiset lähestyvät rajaa kepeillä ja kivillä aseistautuneina, kun taas Boravian sotilaat tähtäävät heitä kiväärillä aidan toiselta puolelta. Poika heiluttaa Superman-lippua toivoen, että hänet pelastetaan, kun sotilaat lähestyvät.

Joillekin nämä vertailut ovat liian ilmeisiä sivuutettaviksi.

Hahmojen väliset keskustelut muistuttavat myös tuttuja argumentteja Israelin ja Palestiinan välisessä kiistassa.

Lois Lane puolustaa Boravian kansanmurhaa harjoittavaa hallintoa sanomalla, että vahvempi Jarhanpurin hallitus voisi olla tulevaisuudessa uhka, mikä on usein käytetty argumentti Hamasia vastaan.

Elokuva kuvaa Supermania kansanmurhan ainoana selviytyjänä, joka menetti sekä perheensä että koko sivilisaationsa. Tämä kokemus antaa hänelle kyvyn tunnistaa uuden hallinnon todellisen luonteen, joka syyllistyy vastaaviin julmuuksiin.

Superman ja kaikki, jotka uskaltavat haastaa miljardöörin tai väkivaltaan syyllistyneen hallinnon, suljetaan ahtaisiin, nöyryyttäviin pidätyskeskuksiin, jotka muistuttavat Yhdysvaltojen ICE:n ylläpitämiä keskuksia.

Sisällä olevilta ihmisiltä riistetään heidän ihmisyytensä sekä kielen että kohtelun kautta, mikä helpottaa vallanpitäjiä pitämään heidät vangittuina määräämättömän ajan ilman selkeää loppua.

Tämä todellisuus heijastaa myös tapaa, jolla Israel kohtelee palestiinalaisia julmasti ja pitää heitä vangittuina ilman perusoikeuksia.

Klania vastaan taistelemisesta miehityksen todistamiseen

Ei ole yllättävää, että James Gunnin uusi elokuva vetää selkeitä linjoja supersankaritarinoiden ja nykypäivän epäoikeudenmukaisuuksien välille.

Supermanin historia hahmona on aina liittynyt sorron vastustamiseen, olipa kyseessä taistelu KKK:ta tai natseja vastaan.

Tässä versiossa Supermanin viholliset käyttävät kuitenkin moderneja propagandatyökaluja.

Yksi elokuvan rohkeimmista liikkeistä on sen kuvaus siitä, kuinka miljardööriroisto ja hallinto käyttävät verkkomanipulaatiota Supermanin maineen heikentämiseksi.

He käyttävät trollitehtaita, joita tarinassa kirjaimellisesti pyörittävät apinat, hyökätäkseen Supermanin kimppuun sosiaalisessa mediassa. Kampanja käyttää islamofobisia herjoja, syyttäen Supermania esimerkiksi naisten "haaremin" pitämisestä osana maailmanvalloitussuunnitelmaa.

Nämä villit syytökset heijastavat Israelin propagandaa lokakuun 7. päivän jälkeen, jossa vallanpitäjät usein syyttävät vihollisiaan juuri niistä rikkomuksista, joihin he itse syyllistyvät.

Elokuva pitää Boravian ja Jarhanpurin konfliktin keskiössä, ja Boravian johtaja Vasil Glarkos, jota esittää Zlatko Buric, on vanha, valkoinen, verenhimoinen poliitikko, joka muistuttaa Israelin pääministeriä Benjamin Netanjahua.

Hän julistaa avoimesti aikomuksensa varastaa maa, ottaa sen öljy ja kaasu, antaa osan rikkaille eliiteille ja myydä loput eniten tarjoavalle.

Vasil tekee yhteistyötä pääantagonistin, Lex Luthorin, kanssa, jota esittää Nicholas Hoult. Lex kuvataan keskeisenä hahmona Boravian aggressiossa ja pyrkii valtaamaan osan Jarhanpurista itselleen.

Muut poliittiset alavireet, kuten Lex Luthorin mallintaminen Donald Trumpin mukaan, ovat myös läsnä.

"Totta kai Donald Trump oli mallimme", Superman-kirjoittaja John Byrne kertoi Daily Beastille vuonna 2016. DC Comics julkaisi myöhemmin "epävirallisen Lex Luthor -elämäkerran", joka muistutti läheisesti Trumpin kirjan The Art of the Deal kansikuvaa.

Reaaliajassa kirjoittaminen

Elokuvan aikajana myös osuu yhteen todellisten tapahtumien kanssa. Gunn aloitti käsikirjoituksen kirjoittamisen pian lokakuun 7. päivän 2023 jälkeen ja sai sen valmiiksi joulukuussa. Kuvaukset alkoivat helmikuun lopussa 2024.

Tänä aikana Gunn kommentoi sotaa epäsuorasti. Egyptiläinen koomikko Bassem Youssef ilmoitti menettäneensä roolin elokuvassa Gazaa koskevien kommenttiensa jälkeen, vaikka Gunn myöhemmin selvensi, ettei Youssefille ollut koskaan virallisesti tarjottu roolia, vaikka he olivat keskustelleet mahdollisuudesta.

Gunn kirjoitti Threadsissä, ettei heidän välillään ollut kiistaa ja että he olivat selvittäneet mahdolliset väärinkäsitykset keskustelun kautta.

Vaikka ohjaaja on pysynyt hiljaa rinnastuksista tosielämään, sekä Boravia että Jarhanpur ovat esiintyneet sarjakuvissa jo vuosia, mikä tekee vaikeaksi sivuuttaa yhtäläisyyksiä Israeliin ja Palestiinaan.