Venäjän ja Ukrainan korkeimmat virkamiehet ovat valmistautumassa tapaamaan kasvotusten Istanbulissa ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun he allekirjoittivat historiallisen viljasopimuksen Turkin suurkaupungissa vuonna 2022.

Vaikka Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on saapunut Ankaraan ja saattaa matkustaa Istanbuliin Turkin välittämiin neuvotteluihin, ei ole selvää, osallistuuko Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaamiseen.

“Johtajien välisen tapaamisen vaikeudet osoittavat, että rauhansopimuksen neuvotteluolosuhteet tulevat olemaan erittäin haastavat osapuolten välillä”, kertoo Istanbulissa toimiva kansainvälisten asioiden asiantuntija Abdullah Erboga TRT Worldille.

Istanbulin uusimmat neuvottelut – jotka järjestetään yli kolme vuotta Venäjän ja Ukrainan sodan alkamisen jälkeen helmikuussa 2022 – nähdään ensimmäisenä vakavana yrityksenä lopettaa konflikti, joka on Euroopan verisin sitten toisen maailmansodan.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, joka on Lähi-idän kiertueella, ilmoitti Air Force Onessa, että “jos jotain tapahtuu, voisin mennä (Istanbuliin) perjantaina, jos se olisi sopivaa.” Hänen kommenttinsa tulkitaan selkeäksi merkiksi siitä, että Yhdysvallat ja muut sidosryhmät eivät ole vielä luopuneet toivosta, että Putin tekisi viime hetken matkan Istanbuliin.

On myös mahdollista, että Trump saattaisi vierailla Istanbulissa tai Ankarassa tapaamassa Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğania ja esittää julkisen vetoomuksen Putinille osallistua Ukrainan neuvotteluihin.

“En tiedä, olisiko hän (Putin) siellä, jos en olisi paikalla. Tiedän, että hän haluaisi minun olevan siellä, ja se on mahdollista. Jos voisimme lopettaa sodan, harkitsisin sitä”, Trump kertoi kiertueellaan mukana oleville toimittajille.

Vaikka neuvotteluilta odotetaan paljon, analyytikot sanovat, että osapuolten odotusten välillä on merkittäviä eroja.

Ukrainalaiset odottavat Istanbulin tapaamisesta vähintään 30 päivän aselepoa, kun taas venäläiset tavoittelevat rauhansopimusta vuoden 2022 Istanbulin luonnoksen pohjalta, joka ehdotti Kiovan puolueettomuutta ja venäjän kielen hyväksymistä Ukrainan toiseksi viralliseksi kieleksi. Luonnoksen mukaan Ukraina harkitsisi myös armeijansa pienentämistä ja Venäjän turvallisuushuolien huomioimista.

Luonnosta ei kuitenkaan ratifioitu, koska Ukraina kieltäytyi tunnustamasta Venäjän suvereniteettia joillakin miehitetyillä alueilla, kuten Krimillä.

Venäläinen akateemikko ja Putinin entinen neuvonantaja Sergei Markov arvioi, että onnistuneiden neuvottelujen mahdollisuus Istanbulissa on “melko pieni” useista syistä, kuten Zelenskyin “haluttomuudesta” käydä vakavia keskusteluja Moskovan kanssa ja suurista eroista osapuolten näkemyksissä aselevon tarkoituksesta.

Venäjä uskoo vahvasti, että Kiovalla on piilotettu agenda ehdottoman aselevon vaatimuksessaan, jota länsimaat tukevat. Markovin mukaan tämä agenda on ratkaista heidän kasvava sotilaallinen kriisinsä. Hän uskoo, että Zelenskyi haluaa käyttää aselepoaikaa kutsuakseen brittiläisiä, ranskalaisia ja muita länsimaisia joukkoja Ukrainan alueelle.

Zelenskyi pyrkii myös Yhdysvaltain ilmatorjuntajärjestelmien sijoittamiseen Puolaan ja Romaniaan, jotka ovat Ukrainan itäisiä naapurimaita, suojellakseen sekä Kiovan joukkoja että länsimaisia sotilaita Markovin mukaan.

Viime kuukausina Ukraina on kohdannut sotilaallisia takaiskuja eri rintamilla.

Moskova pitää 30 päivän aselepoa ilman ehtoja “kaikkien Venäjän vihollisten” ehdotuksena, sanoo Markov, mutta hän lisää myös, että Kreml ei vastusta aselepoa, jos se sisältää selkeät takuut siitä, ettei ulkomaisia joukkoja tai sotilaallista apua lähetetä Ukrainaan.

“Zelenskyi on tullut Turkkiin vain Trumpin painostuksen vuoksi”, ei todellisen rauhansopimuksen takia, sanoo Markov.

Ennen matkaansa Turkkiin Zelenskyi totesi, että “Ukraina on valmis kaikkiin neuvottelumuotoihin, emmekä pelkää tapaamisia.”

Mutta Wall Street Journalin raportti, joka viittaa “Kiovan kantaan perehtyneisiin viranomaisiin”, väittää, että Ukrainan neuvottelijat pyrkivät vain keskustelemaan aselevosta ilman muiden asioiden käsittelyä.

Toisaalta venäläiset eivät halua konkreettista rauhansopimusta tässä vaiheessa, kun Moskova on vahvemmassa asemassa sodan rintamilla, sanoo Erboga ja lisää, että Moskovan matala edustus Istanbulin tapaamisessa todistaa tämän.

Myös Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin määritelmä Istanbulin neuvotteluista “juonitteluna” osoittaa Venäjän epäröintiä rauhansopimuksen suhteen, Erbogan mukaan.

Venäläisen analyytikon mukaan kiista ehdoitta solmittavasta tulitauosta ei ole ainoa ongelmakohta – haasteita on myös mahdollisen rauhansopimuksen sisällössä.

Hän viittasi Moskovan kantaan, joka tukee Istanbulissa vuonna 2022 laadittua sopimusluonnosta, ja Ukrainan kieltäytymiseen hyväksyä sitä.

Markovin mukaan rauhansopimuksen allekirjoittamisprosessi, joka perustui Istanbulin neuvotteluihin, keskeytyi sekä presidentti Zelenskyin haluttomuuden vuoksi tehdä sopimus Venäjän kanssa että Britannian ja Yhdysvaltojen johtajien, David Johnsonin ja Joe Bidenin, vastustuksen vuoksi.

Voivatko molemmat osapuolet palata Istanbulin formaattiin?

”Venäjälle on tärkeää jatkaa Istanbulin neuvotteluja, jotta vuoden 2022 keskusteluissa syntyneet mahdollisen sopimuksen ehdot voidaan täsmentää”, sanoo Markov.

Yksi näistä ehdoista on Ukrainan demilitarisointi – sen tulisi pienentää armeijansa kokoa ja raskasta aseistustaan sellaiselle tasolle, ettei se pysty uhkaamaan Venäjän syvällä sijaitsevia alueita, hän sanoo.

Markov mainitsee myös, että Ukrainan on lopetettava "Venäjän vastaiset toimet", kuten venäjän kielen käytön rajoittaminen, sekä purettava äärioikeistoryhmät, kuten Azov-prikaati.

Markov pitää näitä väitettyjä Ukrainan toimia konfliktin ”perussyinä”, mikä muistuttaa presidentti Putinin näkemystä, jonka mukaan neuvottelujen Ukrainan kanssa tulisi pyrkiä ”poistamaan konfliktin perimmäiset syyt”.

”Venäjä haluaa jatkaa näitä neuvotteluja Ukrainan kanssa saavuttaakseen rauhansopimuksen”, analyytikko sanoo viitaten Istanbulin formaattiin. ”Venäjä torjuu selkeästi länsimaisen narratiivin, jonka mukaan Moskova on hyökkääjä”, Markov lisää.

Toiset analyytikot kuitenkin huomauttavat, että riippumatta siitä kuka on hyökkääjä, Ukrainan sotilaallinen tilanne on nyt paljon parempi kuin vuonna 2022 – se hallitsee enemmän venäläisiä alueita kuin Moskovan ”erikoisoperaation” alkupäivinä.

Tämä tarkoittaa, että Ukraina ei ole halukas hyväksymään kolmen vuoden takaisia Venäjän ehtoja.

Jotkut ehdottavat jopa, että Zelenskyin valmius vierailemaan Ankarassa Istanbulin sijaan ”merkitsee yhteyden katkaisua kyseisiin neuvotteluihin”.

Haluamattomuuden tekijä

Sekä venäläiset että ukrainalaiset ovat syyttäneet toisiaan siitä, ettei rauhansopimusta ole saavutettu tähän mennessä.

Analyytikoiden mukaan molemmat osapuolet haluavat näyttää Trumpille olevansa valmiita sopuun, mutta syyttävät toista osapuolta sopimuksen estämisestä.

”Zelenskyi aikoo osoittaa Trumpille, että venäläiset eivät ole valmiita rauhansopimukseen, jotta Trumpin hallinto jatkaisi Bidenin hallinnon linjaa”, Markov sanoo.

Länsimaiset analyytikot näkevät myös Putinin viimeaikaisen tarjouksen ”suorista keskusteluista” poliittisena taktiikkana, jolla hän haluaa osoittaa Yhdysvaltain presidentille halunsa saavuttaa rauhansopimus Ukrainan kanssa.