Gazaa kohtaa Israelin aiheuttama nälänhätä, jonka asiantuntijat arvioivat jättävän pysyviä psykologisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Israelin humanitaarisen avun saarto jatkuu, ja yli kahden miljoonan palestiinalaisen olosuhteet heikkenevät nopeasti.
Lokakuusta 2023 lähtien ainakin 122 palestiinalaista, mukaan lukien 83 lasta, on kuollut nälkään johtuen vakavista rajoituksista ruoan ja avun toimittamisessa, avustusjärjestöt kertovat. Kansainväliset järjestöt varoittavat, että satojatuhansia ihmisiä uhkaa välitön kuolema, kun avustussaattueet pysyvät jumissa Gazan ulkopuolella.
“Tällä on monen sukupolven mittainen yhteiskunnallinen vaikutus. Nälänhätään liittyvä trauma sekä nöyryytyksen ja arvottomuuden tunne jäävät ihmisten muistoihin”, sanoi Alex de Waal, Tuftsin yliopiston World Peace Foundationin toiminnanjohtaja ja kirjan Mass Starvation: The History and Future of Famine kirjoittaja, Anadolu Agencyn haastattelussa.
Vertailessaan tilannetta 1840-luvun Irlannin suureen nälänhätään de Waal lisäsi: “Pelkään, että Gazan tapauksessa tämä trauma, nöyryytys, arvottomuus ja epäinhimillistäminen tarkoittavat, että tämä haava vie sukupolvia parantuakseen.”
Lapset ovat tilanteen suurimpia kärsijöitä, ja YK varoittaa, että yli miljoona lasta kärsii pahenevasta nälästä ja aliravitsemuksesta.
YK:n tiedottaja Farhan Haq kertoi, että heinäkuun ensimmäisellä puoliskolla lähes 5 000 56 000:sta alle viisivuotiaasta lapsesta Gazan keskiosissa ja eteläosissa oli vakavasti aliravittuja.
‘Lapset ovat suurimpia kärsijöitä’
Nälänhädän asiantuntija Ingrid de Zwarte, Wageningenin yliopiston talous- ja ympäristöhistorian apulaisprofessori, sanoi, että vaikutukset lapsiin voivat kestää koko elämän.
“On fyysinen kokemus siitä, että ruokaa on liian vähän syötäväksi, ja sitä seuraava fyysinen heikkeneminen: uupumus ja painon lasku, kehon toimintojen ja immuunijärjestelmän heikkeneminen sekä lisääntynyt alttius sairauksille”, hän sanoi. “Erityisesti pienet lapset ovat kaikkein haavoittuvimpia.”
Viitaten Alankomaiden nälkätalveen 1944–1945 de Zwarte totesi: “Heillä on suurempi riski sairastua esimerkiksi diabetekseen, liikalihavuuteen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä psykiatrisiin häiriöihin, ja he saattavat jopa kuolla nuorempina.”
“Nopea ja tehokas toiminta auttaa paitsi nälästä kärsiviä lapsia ja aikuisia, mutta myös seuraavaa sukupolvea, joka kantaa nälänhädän seuraukset mukanaan koko elämänsä ajan.”
Yhteiskunnan romahdus Gazassa
De Waal korosti tilanteen kiireellisyyttä: “Gazan lapset, jotka käyvät tätä läpi, kantavat seurauksia koko elämänsä ajan.”
Molemmat asiantuntijat varoittivat yhteiskunnan romahduksesta Gazassa.
“Nälänhätä tarkoittaa yhteiskunnan täydellistä hajoamista, yhteisöjen pirstoutumista, markkinoiden toiminnan lakkaamista, mikä johtaa hintojen räjähdysmäiseen nousuun, varkauksien, väkivallan, hyväksikäytön, muuttoliikkeen ja pakolaisuuden lisääntymiseen”, sanoi de Zwarte.
De Waal kuvaili tilannetta karuin sanoin: “Elämää ylläpitävä perusinfrastruktuuri on tuhottu. Ei ole puhdasta vettä, ei viemäröintiä, ei suojaa, ei polttoainetta ruoanlaittoon … Myös yhteiskunnan sosiaalinen kudos on hajonnut.”
“Kun Gazan yhteiskunta vajoaa tähän massanälänhädän ja puutteen tilaan … saatamme nähdä vielä suuremman trauman kehittyvän.”
Hän sanoi, että Gaza saattaa olla lähestymässä käännekohtaa, joka on nähty muissa historiallisissa nälänhädissä.
“Tutkimukset nälänhädistä vuosikymmenten ajalta osoittavat, että tulee piste, jossa yhteiskunta ei yksinkertaisesti voi enää ylläpitää itseään, ja siinä vaiheessa kärsimys ei vain lisäänny asteittain, vaan se kasvaa eksponentiaalisesti”, hän sanoi. “Ja olen hyvin huolissani siitä, että Gaza on nyt saavuttanut tämän pisteen.”
Hän lisäsi, että aliravittujen lasten hoito vaatii kohdennettua hoitoa: “Aliravittuja lapsia ei voi vain ruokkia kuivamuonalla; et voi vain antaa pastaa vakavasti aliravitulle lapselle. Tällainen lapsi tarvitsee erityistä terapeuttista hoitoa.”
‘Tiedämme, että tämä on nälänhätä’
Vaikka YK julistaa nälänhädän yleensä tiukkojen datakynnysten perusteella, de Waal sanoi, että Gazan tilanne on jo selvä kentällä toimiville asiantuntijoille.
“YK:n Nälänhädän arviointikomitean asiantuntijat ovat syvästi turhautuneita. He näkevät omin silmin. He tietävät kokemuksensa perusteella, mitä tapahtuu, mutta eivät voi virallisesti sanoa: ‘Tiedämme, että tämä on nälänhätä’”, hän sanoi.
“Kun näemme ihmisten etsivän ruokaa roskakasoista, kun näemme ihmisten syövän eläinten ruokaa, kun näemme ihmisten piilottavan ruokaa naapureiltaan, kun näemme nälkäisten ihmisten ryntäyksen yrittäessään saada ruokaa, se on nälänhätä, tiedämme sen. Emme tarvitse dataa.”
De Waal selitti myös, miten nälänhätä yleensä vaikuttaa osaan väestöstä: “On lähes ennenkuulumatonta, että koko väestö kärsisi nälänhädän aikana nälästä. Itse asiassa YK:n käyttämä kynnysarvo on 20 prosenttia kotitalouksista, jotka kärsivät akuutista ruokaturvattomuudesta, mikä on katastrofaalinen taso.”
Gazassa “ihmisiä kärsii tästä koko alueella”, hän lisäsi.
De Zwarte sanoi, että virallinen julistus on edelleen tarpeen huolimatta tietojen rajoituksista:
“Kuitenkin tällaisen julistuksen antamista rajoittaa vakavasti luotettavan tiedon puute Gazasta, mikä tekee lähes mahdottomaksi täyttää tiukat kvantitatiiviset kynnysarvot.”
Tarkoituksellinen nälkiinnyttäminen
De Waal sanoi, että Gaza edustaa yhtä vakavimmista nykyaikaisista tarkoituksellisen nälkiinnyttämisen tapauksista.
“Monet samat nälänhädän aseistamisen tekniikat, joita näemme Gazassa, olemme nähneet Etiopiassa, Jemenissä, Myanmarissa, Syyriassa ja Sudanissa, mutta mikä tekee Gazasta ainutlaatuisen, on se, että tunnin ajomatkan päässä ihmisistä, jotka ovat tässä äärimmäisen epätoivon tilassa, on kansainvälisiä järjestöjä, joilla on resurssit, taidot, tieto, verkostot ja kyky tarjota apua laajasti”, hän sanoi.
“Kaikki, mitä tarvittaisiin, on, että pääministeri Benjamin Netanjahu sanoo: ‘Jokainen lapsi Gazassa syö aamiaista huomenna’, ja se voi tapahtua.”
Hän huomautti, kuinka nopeasti Israel toimi, kun sen oman kansan terveys oli vaarassa: “Gaza on erilainen, koska Israelin hallitus hallitsee sitä niin tarkasti ja yksityiskohtaisesti, ja Israelin hallituksen on kannettava siitä vastuu.”
Hän muistutti: “Kun Israel pelkäsi viime vuonna polioviruksen puhkeamisen voivan vaikuttaa sen omiin sotilaisiin, se teki yhteistyötä Maailman terveysjärjestön kanssa rokottaakseen 95 prosenttia Gazan lapsista vain muutamassa päivässä.”
Hän korosti myös, kuinka Gazan kaupunkiluonne erottaa sen muista nälänhädän koettelemista alueista: “Useimmat nälänhädän ja nälkiintymisen tapaukset tapahtuvat maaseutuympäristössä. On suhteellisen harvinaista nähdä nälänhätää kaupunkiväestössä, ja erityisesti väestössä, jolla on ollut palkkatuloja ja joka on keskiluokkainen.”
‘Globaalia lähestymistapaa on muutettava’
De Waal sanoi, että globaalia lähestymistapaa nälänhätään on muutettava.
“Viime vuosina hallitukset ja virastot ovat julistaneet nälänhädän vasta, kun se on pitkällä, kun lasten haudat voidaan laskea”, hän sanoi.
“Velvollisuus ei ole lievittää nälänhätää, velvollisuus on estää nälänhätä. Meillä on ollut runsaasti auktoritatiivisia varoituksia viimeisen 18 kuukauden aikana siitä, että tämä on tulossa, eikä mitään ole tehty sen pysäyttämiseksi - tai vain hyvin vähän.”
“Jotain on tehty sen hidastamiseksi, mutta mitään perustavanlaatuista ei ole tehty pysäyttääksemme tämän massanälänhädän jättimäinen vyöry, joka kulkee Gazan ihmisten yli.”
De Zwarte päätti vaatimalla oikeudellista vastuuta: “Kansainvälisen yhteisön on noudatettava sitoumuksiaan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2417 mukaisesti, joka yksiselitteisesti tuomitsee nälänhädän käytön sodankäynnin välineenä.”
“Näitä velvoitteita on pantava täytäntöön sanktioiden ja oikeussyytteen kautta, jotta nälänhätä-rikokset voidaan estää ja pysäyttää.”